YKSITYINEN PSYKIATRI

MIKKO KURKI-SUONIO

  • Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloitus

    • Tavallisissa ahdistus- ja masennushäiriöissä alustavaan diagnoosiin päästään yleensä jo ensimmäisellä tapaamisella.
    • Jos lääkehoito katsotaan aiheelliseksi, se voidaan aloittaa heti. Välitön sairasloman tarve voidaan yleensä arvioida samalla.
    • Jos oireilu on epäselvää tai monimuotoista, voi diagnoosin tekeminen vaatia useampia käyntejä ja/tai seurantaa.
    • Oireenmukainen hoito voidaan aloittaa.
    • Eräiden häiriöiden, esimerkiksi kaksisuuntaisen mielalahäiriön (eli bipolaarihäiriön/maanis-depressiivisyyden) tai tarkkaavaisuuhäiriön (ADHD, ADD) diagnosointi on vaativaa ja tarvitaan erittäin tarkat tiedot aiemmasta oireilusta, hoitoyrityksistä jne, ja/tai pitempiaikaista seurantaa sekä mahdollisesti hoitokokeiluja.

     

  • Seuranta, lääkityksen seuranta

    • Pitkäaikaisten, hallinnassa olevien häiriöiden ja niihin mahdollisesti liittyvän lääkehoidon seuranta. 2-12 krt/v.
    • Voi sisältää supportiivista terapiaa.

     

  • Kriisiterapia, tarv. lääkitys

    • Äkilliseen elämänkriisiin liittyvän oireilun (tyypillisesti ahdistus- ja masennusoireita) hoitoon on usein hyvä alusta lähtien sisällyttää lyhyt terapiajakso, jossa voidaan käydä läpi traumaattista tapahtumaa. Hoitoon sisältyy muut
    • Hoidon tarpeen arviointi -kohdassa esitetyt mahdollisuudet. Elämäntilannekriisit voivat olle mm. seuraavia:
    • Äkilliseen onnettomuuteen joutuminen. Rikoksen uhriksi joutuminen. Läheisen menetys tai vakava sairastuminen.
    • Oma fyysinen sairaus. Avioero tai sen vakava uhka. Muut perhekriisit. Työpaikkakiusaaminen. Irtisanomisuhka.
    • Muut vakavat työhön tai työpaikkaan liittyvät ongelmat.

  • Psykoterapiatarpeen arviointi ja lausunnot Kelan tukea varten

    • Muualla tapahtuvaa psykoterapiaa varten Kelan tuen hakeminen. Kela vaatii hoitokontaktia psykiatriin 3kk ajan ennenkuin tukea voi hakea. Hoitokontakti voi sisältää kaikkia aiempien kohtien arviointimenetelmiä ja hoitokokeiluja. Minimissään tämä sisältää kaksi lääkärikäyntiä ja lausunnon. Esim. masennustapauksissa lääkityskokeilu on yleensä tarpeen.
    • Ks. myös Kelan sivu http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia ja
      http://www.kela.fi/documents/10180/12149/ohjaus_psykoterapiaan.pdf
    • Huom! Periaatteessa voin tehdä lausunnon myös itse toteuttamaani terapiaan, mutta parempi on, jos se saadaan toiselta psykiatrilta.

  • Psykodynaaminen lyhytterapia

    • Psykodynaaminen lyhytterapia on modifikaatio perinteisestä psykoanalyyttisestä terapiasta. "Lyhyt" on tässä suhteellista, toteutan lyhytterapiaa 20 kerran jaksona, eli n. ½v. mittainen hoito. Psykodynaaminen lyhytterapia soveltuu silloin, kun pitempään terapiaan ei ole mahdollisuuksia ja ongelma on jollain tavalla rajattavissa.
    • Hyviä käytännön kokemuksia on erityisesti jumittuneiden elämäntilanteiden sekä samanlaisina toistuvien ihmissuhdeongelmien hoidossa.

  • Psykoanalyyttinen psykoterapia

    • Psykoanalyyttiseen teoriaan pohjautuva terapiamuoto, joka on intensiivinen ja pitkäkestoinen. Pääsääntöisesti toteutetaan 2x/vk, mutta 1-3krt/vk on mahdollista erityisistä syistä. Kelan tukea terapiaaan voi saada maksimissaan kolmeksi vuodeksi.
    • Soveltuu kaikkien neuroottisten häiriöiden hoitoon. Ahdistushäiriöt, ei-psykoottiset masennukset, pakko-oireiset häiriöt, dissosiatiiviset häiriöt.
    • Jotkut vaikeammat häiriöt, esim. persoonallisuushäiriöt ja syömishäiriöt tietyin edellytyksin. (Potilaan elämäntilanne on stabiili. Muu pysyvä hoitosuhde lääkityksen ja mahd. muiden kuntoutustoimien osalta muulla psykiatrilla, psykiatrian pkl:lla tms. Terapian rahoitus on mahdollista Kelan tukikauden jälkeenkin)

  • Työkyvyn arviointi ja lausunnot

    • Jos psyykkinen sairaus alentaa työkykyä pysyvästi, voi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen olla tarpeen.
    • Huom! Pelkkä sairauden aiheuttama työkyvyttömyys ei oikeuta eläkkeeseen. Edellytyksenä on, että sairautta on yritetty aktiivisesti hoitaa ja kuntouttaa. Vasta näiden tomien osoittauduttua tuloksettomiksi tai riittämättömiksi voi eläkkeelle olla oikeutettu.
    • Epäselvissä tapauksissa lisätutkimukset voivat olla tarpeen, esim. psykologin tai neuropsykologin tutkimus, toimintakyvyn kartoitus, työkokeilu. Myös muiden erikoisalojen lääkärin tutkimukset ja lausunnot.

  • Muut lausunnot

    • Psykiatrisen arvioinnin perusteella voidaan laatia lausuntoja muita tarkoituksia varten. Tällaisia voivat olla esim. vaatimukset joihinkin työpaikkoihin tai oppilaitoksiin, vapauttaminen armeijasta, lausunnot lääkityksen tarpeesta jne

  • Työterveyshuollon konsultaatiot

    Työterveyshuolto Suomessa alkaa olla korporatisoitunut, eli työpaikoilla on tarkat sopimukset tiettyihin lääkäriasemaketjuihin. Usein myös työterveysvakuutukset rajoittavat vapautta valita lääkäri. Jos kuitenkin olet työterveyslääkäri yritykselle, jossa tällaisia rajoituksia ei ole, teen psykiatrian alan konsultaatioita. Sisältää potilaan hoidontarpeen arvion, hoidon aloituksen, työkyvyn arvioinnit, lausunnot. Perusteelliset konsultaatiovastaukset, tarvittaessa puhelinneuvottelut potilaan tilanteesta, erikoistapauksissa työterveyshuoltoon liittyviin neuvotteluihin osallistuminen.

  • Työnohjaus

    Erillistä työnohjaajan pätevyyttä minulla ei ole. Teen kuitenkin työnohjausta työntekijöille, jotka ilman psykoterapeutin tai psykiatrin pätevyyttä tekevät terapeuttista tai muuta intensiivistä asiakastyötä.

©Yksityinen psykiatri